Rahastosäästäminen
Sijoitusrahastoon voi tulla mukaan eli merkitä rahasto-osuuksia käytännössä melkein milloin tahansa. Valittuaan haluamansa sijoitusrahaston sijoittaja ottaa yhteyttä rahastoyhtiöön tai pankkiin, joka hoitaa kyseisen rahastoyhtiön merkintöjä ja lunastuksia. Pankkiiriliikkeiden rahastoyhtiöihin on parasta olla yhteydessä puhelimitse ja sijoitus tehdään pankkisiirtona. Useissa tapauksissa merkintä on mahdollista myös Internetin välityksellä (ks. rahastoyhtiöiden kotisivut).
Sijoitusrahasto-osuuden muuttaminen rahaksi
Sijoittaja voi halutessaan vaihtaa osan tai koko sijoituksensa rahaksi. Kun Sijoittaja haluaa luopua osuudestaan, rahastoyhtiö lunastaa osuuden lunastuspäivän käypään arvoon ja sijoittaja saa rahansa pankkitilille seuraavana pankkipäivänä tai heti käteisenä. Mikäli sijoittajalla on kirjalliset osuustodistukset, ne pitää toimittaa rahastoyhtiöön ennen maksun saamista.
Sijoituspäätökset rahastoissa
Rahastoyhtiö hoitaa sijoitusrahastoa rahaston säännöissä määritetyn sijoituspolitiikan mukaisesti. Rahastoyhtiöllä voi olla hoidossaan monta eri rahastoa. Jokaisella rahastolla on nimetty salkunhoitaja, joka vastaa oman rahastonsa päivittäisestä sijoitustoiminnasta.
Markkinoiden ja eri sijoituskohteiden kehitystä pyritään ennakoimaan sijoitusanalyytikkojen laatimilla analyyseilla, joihin kaikki sijoituspäätökset perustuvat.
Riski ja erilaiset sijoitusrahastot
Sijoitusrahastojen riskinotto vaihtelee rahastosta toiseen. Sijoittajan tehtävä on valita sellainen, joka vastaa parhaiten hänen omia riskinottohalujaan. Rahaston riskinottopolitiikka selviää rahaston rahastoesitteestä ja säännöistä.
Mitä suurempaan tuottoon pyritään, sitä suurempi riski on luonnollisesti otettava. Sijoitusrahastoissa sijoitetun pääoman menettäminen kokonaisuudessaan on kuitenkin käytännössä mahdotonta.
Erityyppisistä sijoituskohteista jokainen sijoittaja löytää tuotto-odotuksiaan vastaavan vaihtoehdon.
Sijoitusrahastotuoton seuranta
Sijoitusrahasto-osuuden arvo lasketaan päivittäin. Rahaston sijoitusket arvostetaan rahaston säännöissä mainitun laskenta-ajankohdan kurssien mukaisiin arvoihin. Kun sijoitusten arvo jaetaan liikkeessä olevien rahasto-osuuksien määrällä, saadaan yhden osuuden arvo. Useimmat rahastot julkistavat osuuksiensa arvon ja sen muutoksen päivittäin.
Rahasto-osuuksien hintojen kehitystä voi seurata päivittäin lehtien taloussivuilta, joissa julkaistaan eri sijoitusrahastojen hinta- ja arvonkehitystietoja.
Rahastojen menestyksen seuranta
Useimmat sijoittajat ovat kiinnostuneet vertaamaan valitsemansa sijoitusrahaston menestystä kilpaileviin vaihtoehtoihin, toisiin rahastoihin ja suoriin osake- tai joukkovelkakirjasijoituksiin.
Vertailussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kohteet ovat todella keskenään vertailukelpoisia. Kotimaisiin osakkeisiin sijoittavaa rahastoa voi verrata Helsingin pörssin laskemaan OMX Helsinki Cap -indeksiin.
Kotimaista korkorahastoa voi verrata esimerkiksi suorapankkien maksamiin talletuskorkoihin tai muihin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin, jotka ovat tavallisen säästäjän saatavilla.
Sijoitusrahstot tiedottavat itse säännöllisesti toiminnastaan osavuosikatsausten ja vuosikertomusten avulla. Näin sijoittaja voi itse valvoa sijoitusrahaston toimintaa ja verrata sitä rahastoesitteeseen, josta selviävät mm. rahaston sijoituspolitiikka ja voitonjaon perusteet.
Useimmat sijoitusrahastot kertovat sen vertailuindeksin, johon niiden tuottoa voidaan parhaiten verrata (ns. benchmark-indeksi).
Sijoitusrahastosijoittamisen verotus
Sijoitusrahasto-osuuden voitto-osuudet ja lunastuksen yhteydessä mahdollisesti saatava luovutusvoitto (myyntivoitto) ovat pääomatuloja, josta peritään 28%:n vero (2006) omistusajasta riippumatta.
Vähintaan 10 vuotta sitten hankittujen rahasto-osuuksien hankintamenona saa kuitenkin vähentää 40% ja sen jälkeen hankittujen rahasto-osuuksien hankintamenona 20% (hankintameno-olettama) tai todelliset hankintakustannukset.
Yleishyödyllisille yhteisöille pääoma, voitto-osuus ja myyntivoitto ovat verovapaita.
Rahastosijoittamisen kulut
Sijoitusrahasto-osuuden omistajalle aiheutuu kuluja osuuden hankinnasta, siitä luopumisesta sekä mahdollisesti myös rahasto-osuuden säilyttämisestä.
Useimmat rahastot perivät palkkion rahasto-osuuksien merkinnästä. Merkintäpalkkio on kotimaisissa rahastoissa keskimäärin 1 % osuuden arvosta. Korkorahastoissa merkintäpalkkio on pienempi osakerahastoissa. Lunastuksen (myynnin) yhteydessä rahasto-osuuden arvosta voidaan vähentää palkkio, joka kotimaisissa rahastoissa on enintään 1 %.
Rahastoyhtiö veloittaa sijoitusrahastolta vuosittain hallinnointi- ja säilytyspalkkion, joka määritellään prosentteina rahaston arvosta ja vaihtelee osake- ja yhdistelmärahastoissa 0,6 prosentista noin 3 prosenttiin. Korkorahastojen hallinnointi- ja säilytyspalkkiot ovat pienempiä, noin 0,5 -0,6 %. Hallinnointi- ja säilytyspalkkio sisältyy aina päivittäin julkaistuun osuuden arvoon, eikä sitä veloiteta erikseen osuudenomistajilta.